Osa 8 Level 3 ja 4 harjoitusviikot Kanaalissa + Crew Bonding 27.5.-13.6.2011

Viimeiset pakolliset harjoitusviikot olivat touko-kesäkuun vaihteessa. Olin pitkin talvea opiskellut teoriamateriaalia ja palautellut mieleen veneen varusteita ja niiden toimintaa. Yllätyksekseni sitten huomasinkin että kaikki tuntui tutulta ja varsinkin toisen viikon aikana alkoi tuntua siltä että tämähän on todella tuleva kotini seuraavat 5 kuukautta. Ison veneen käsittely alkoi luonnistua vaikka kaikkiin manöövereihin meneekin tolkuttomasti aikaa. Jokaisella oli määrätty (tosin kiertävä) tehtävä ja se myös hoidettiin. Kaveriin luotetaan ja luottamus pidetään; henkesikin on kahden vinssinkäyttäjän varassa kiivetessäsi mastoon n. 30 metrin korkeudelle tricolor lamppua vaihtamaan. Se on nyt uusi korkeusennätykseni.

Purjehdimme viimeisillä harjoitusviikoilla parin päivän purjehduksia edes takaisin Kanaalin yli yötä päivää vahtivuorojärjestelmällä. Ranskassakin käytiin neljästi muttei kertaakaan maissa. Tämä antoi esimakua siitä miten elämä pitkällä osuudella asettuu uomiinsa. Onneksi omaan hyvät unenlahjat ja pystyn nukkumaan paukkeessa ja metelissä. Kummallista kyllä, omassa veneessä satamassa yöpyessä tikittävä seinäkellokin on laitettava kaappiin. Kävimme myös kaksi harjoituskisaa (reilun vuorokauden mittaista), joista ensimmäisen voitimme. Kolme venettä tuli maaliin 4 minuutin sisällä kertoen yksityyppiveneiden tasaisuuden. Paluumatkalla samat veneet olivat taas kärjessä kunnes Le Havren edustalla oivasti sujuneen spinnujiipin jälkeen ohjausvaijeri pamahti poikki ja saimme kiskoa pudotetun spinaakkerin peräsimen alta sisään. Vaijerin vaihdossa meni sen verran aikaa että muut menivät menojaan, mutta mepä osaamme nyt ohjata myös hätäohjauksella. Eikä tämä ollut vasta kuin toinen spinaakkerin ylöskalastus, edellisellä viikolla nostimen katkeamisen jälkeen yöllä sama homma – ja päivänvalolla teippaus- ja ompelutöitä.

Visit Finland veneemme on ihkauusi (korvaa viime kisassa riutalle ajetun ja hylätyn Cork veneen) ja kipparina on Oliver Osborne, nuori rauhallinen kaveri jonka kanssa taatusti tulemme toimeen. Muusta miehistöstä olen nyt tavannut yli puolet ja mukavilta tavallisilta ihmisiltä vaikuttavat. Eiköhän me juttuun tulla, kunhan oppivat vähän suomen kieltä ja syömään Sisu-pastilleja (niitä minulla on mukana n. 5 kg).

Pidimme harjoitusviikkojen jälkeen Crew Bonding viikonlopun Lontoossa– hengen nostatusta ja tulevien suunnittelua. Harmillista on etteivät kaikki kivat kaverit ole mukana minun osuuksilla, joten kaikkia joukkuetovereitani en tule näkemään toiminnassa. Vielä on paljon tehtävää niin omissa valmisteluissa kuin joukkueen yhteisissäkin, mutta kyllä kaikki valmiiksi tulee.

Lähtö Englantiin on heinäkuun loppupuolella ja startti pamahtaa Southamptonissa 31. heinäkuuta. Reilu viikko Madeiralle ja lyhyen pysähdyksen jälkeen kohti Brasiliaa, päiväntasaajaa, tyyntä vyöhykettä, Neptunusta, saa nähdä mitä kaikkea osuus tuokaan tullessaan. Pieniä perhosia on vatsassa, mutta taitaa kuulua asiaan…

Kertauksena:
-Osuuteni Clipper Round The World 2011-12 kisassa ovat neljä ensimmäistä osuutta Englanti – Madeira – Rio de Janeiro – Kapkaupunki – Geraldton (Länsi-Australia) – Uusi-Seelanti – Queensland (Itä-Australia) (n. 20.000 mailia)